VIP veisaa Suomimetallia rehellisesti

VIP pitää Keski-Pohjanmaan metallimainetta korkealla.

Kokkolalainen VIP on tahkonnut värikästä uraansa suomimetallin voimin jo kymmenisen vuotta. Bändin nykyinen keski-ikä on verrattain nuori, joten useiden miehistönvaihdosten myötä pumppu on päässyt uusiutumaan tasaisin väliajoin.

Bändin värikästä uraa koskeviin kysymyksiin vastasi tämän vuosituhannen alkupuolelta asti kelkassa mukana ollut kitaristi Jussi Pajunpää, joka otti haltuunsa myös laulajan hommat perustajajäsen Johannes "Jopi" Ylisen lähdettyä kasaamaan Deep Insightiä kuutisen vuotta sitten.

Tähän mennessä viisi studioalbumia julkaissut VIP teki elokuussa pelinavauksen seuraavaa albumiaan varten julkaisemalla "Kunnes kuolema erottaa" -singlen. Lohkaisu kurottautui aina Suomen viralliselle singlelistalle saakka, sijalle 13.

- Syksy on pyhitetty uusille biiseille. Se, että tilanne on vielä melko pitkälle auki, kutkuttaa mukavasti. Mitään ennakkoasenteita ei levyyn ole, vaikka sinkkubiisit osaltaan kertoivat mihin suuntaan musiikki on ollut menossa, Pajunpää kertoo.

VIPin musiikkityyliä voi luonnehtia tekniseksi suomimetalliksi, ja musiikilliset esikuvat voi ainakin kitaroinnin osalta jäljittää linjalle Dream Theater, Yngvie Malmsteen jne. Onpa Pajunpäätä tituleerattu erinäisissä verkkokeskusteluissa jopa yhdeksi Suomen vikkeläsormisimmista kitaristeista.

-No onhan tuo teknisyys ollut eräs aspekti tässä koko musahommassa, tietynlainen itsensä ylittäminen on motivoinut eteenpäin. Kuitenkin hyvä biisi on tavoite, jota teknisyyden tulee palvella eikä toisin päin. Aikoinaan tässä suhteessa on menty osittain metsään. Kyllähän hyvä palaute mukavalta tuntuu, onhan tässä jo jonkin aikaa veivailtu kitaran varressa, Pajunpää myöntää.

Rehellisesti, ilman pakkoa

Edellinen "Unen valta" -albumi esitteli kokkolalaisbändistä aiempaa hieman suoraviivaisemman, rosoisemman ja hyökkäävämmän puolen. Uusi albumi tulee Pajunpään mukaan pitämään sisällään samankaltaista rosoisuutta, mutta hieman dynaamisemmilla mausteilla kuin mitä "Unen valta" -lätyllä kuultiin.

Vaikutteita saattaa kuulua nykyään enemmän esimerkiksi Opethin kuin Dream Theaterin -tyylisten orkesterien suunnalta.

- Vanhempaa tuotantoamme leimaava kliinisyys on taaksejäänyttä elämää, Metallican, Stryperin ja Tourniquetin biiseillä kitaransoiton aikoinaan aloittanut kepittäjä kertoo.

VIP on kautta historiansa profiloitunut vahvasti kristillisten ympyröiden bändiksi, vaikka nykyään laatua riittäisi mainiosti myös laajemmalle kuulijakunnalle. Valinta on basisti Roope Pihlajamaalle, rummuista ja kitarasta huolehtiville Tuomas ja Tero Vuolteenaholle ja Pajunpäälle itselleen kuitenkin tietoinen, eikä "menetettyjä kuulijoita" jäädä turhia suremaan.

- Kyllähän suomenkielinen kristillinen metalli nostaa jo niin monen metallidiggarin karvat pystyyn, että niitä paikkoja ei todennäköisesti montaa ole, jotka meidät suostuisi ottamaan soittamaan. Ehkä tuo ripari-ikäisille soittaminen on se meidän suunta, koska siinäkin tavoittaa aika paljon uskosta osattomia nuoria, Pajunpää miettii.

Suorasta sanomastaan huolimatta VIP haluaa antaa jokaiselle rauhan päättää omasta suhteestaan hengellisiin asioihin.

- Sellaiseen väkisin tuputtamismeininkiin en usko, että tukitaan johonkin baariin ja saadaan porttikielto, teini-iässä uskoon tullut Pajunpää sanoo.

Ei nimi bändiä pahenna

Sanomasta välittämätön kuulijakin pystyy ammentamaan VIPin haasteellisesta ja monipuolisesta musiikista niin klassisia, progressiivisia kuin perinteisellä tavalla tarttuvia elementtejä. Biisinkirjoittajana Jussi Pajunpää ei juurikaan säästele itseään, vaan ammentaa inspiraationsa niinkin suomalaisesta ominaisuudesta kuin rehellisyydestä.

- Musiikin tekemisessä on aina tietyt peruslähtökohdat, mutta siinä miten niistä biisejä työstää on sitten aika paljon jo valinnan varaa. Lähinnä sanoitusten ja melodian/rytmityksen merkitys on korostunut viime vuosina. Alussahan sitä lauloi sen minkä oli ensimmäisenä keksinyt.

VIPin (Very Important Person, toim. huom.) monipuoliselle uralle mahtuu pari-kolme eri aikakautta, joiden välillä on muuttunut paljon. Pajunpää näkee "vanhan VIPin" toimineen vuoteen 2002 asti ja nykyisen VIPin vuodesta 2003 eteenpäin.

- Mutta sitten siihen väliinkin mahtuu muutama, esim. ensimmäinen levy vuonna 1999 oli ihan eri meininkiä kuin vuotta myöhemmin. Aikoinaan meille sanottiin, että muuttakaa nyt edes bändin nimeä, mutta ei me sitten haluttu luopua niistä vanhoista biiseistä, vaikka ehkä 2003 olisi voinut sen nimen vaihdoksen tehdäkin.

- VIP on VIP. Eihän nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeä. Negatiivinen puoli siinä on tosin se, että jotkut eivät ole kuulleet kuin ehkä vuoden 2000 "Maahan Kauneuden" -levyä ja sen perusteella teilaavat koko bändin vieläkin, Pajunpää miettii.

Nykykokoonpanolla VIP on keikkaillut kuitenkin jo viisi vuotta, joten edellä mainitut ennakkoluuloiset alkavat olla jo harvassa. Bändi ei kuitenkaan aio luovuttaa millään saralla, vaikka hajanaisia soraääniä yleisössä tai mediassa vielä esiintyisikin

- Enimmäkseen ne ovat näitä oman ikäluokan tyyppejä, jotka naureskelevat partoihinsa meidän touhulle. Mutta mepä ei olla vielä Jumalan armosta luovutettu. Sen verran ollaan jääräpäitä, 27-vuotias Pajunpää päättää jo lämminhenkisiä nostalgisiakin piirteitä saaneen haastattelun.

----------------------------------------------------------------------------------------------

→ mene kotisivuille
→ kuuntele musiikkinäytteitä