Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo

Helmi Levyt

(18.6.2008 Juho Niemelä)

Joose Keskitalo laulaa kuolemasta. Synkkä ja eskatologinen tunnelma leimaa muutenkin muun muassa myrkkyruiskukitarallaan huomiota herättäneen savonlinnalaisen uutta tuotosta - siinä mielessä ei siis mitään uutta tumman auringon alla.

Keskitalolla on murheellisten tuntojen keskellä kuitenkin tärkeää sanottavaa. Hyvä asia on se, että synkistelystä on teennäisen nihilistinen teiniangsti kaukana. Mies on rehellinen, pelkistetty ja niin suomalainen, että liekö halkopinokaan kulmiltaan rosoisempi.

Ilmaisun ehdoton varmuus ja oman pienen ja rikkinäisen itsensä likoon laittaminen ovat muun muassa kristillisistä juurista ja perinteestä inspiraationsa ammentaneen miehen parhaimpia puolia.

Siionin virsien raskaan soudun lisäksi levyltä kuultaa läpi vanha suomalaiseen luontoon ja kansanperinteeseen kytkeytyvä kansallisromantiikka. Itäsuomalaisen näkökulman kautta läpituotuna se tuntuu ainakin länsisuomalaisen vinkkelistä kiehtovan eksoottiselta.

Levyn paras kappale on Saimaan rannalla, joka tarttuvan kitarateemansa ja monimerkityksellisten tekstiensä avulla saa kuulijan lähes kyyneliin. Kuinka moni itsemurha jäisi tässä maassa tekemättä, jos joku vain tulisi ja olisi yksinäiselle ystävä?

Hyvien laulaja-lauluntekijöiden elinehto ja edellytys on omaleimainen ja kotoisa tunnelma...ja tunnelmaa Joose Keskitalolta löytyy. Ainoastaan leyvn kokonaisuudessa on vielä viilaamisen varaa.

Vaikka kaupallisen tuottamisen poissaolo kuuluu levyllä pääasiassa hyvässä, olisi hieno teos ansainnut hieman yhtenäisemmän kokonaisuuden. Lätty tuntuu loppuvan hieman lyhyeen - ikään kuin kesken, eikä Kolmas maailmanpalo -taustabändistäkään tunnuta saavan sitä vihmovinta synnintuntoa irti.

Puutteet eivät kuitenkaan syö lätyn hienoutta liiaksi, vaikka teos tuntuu irrottavan isosta potentiaalistaan kuulijan käyttöön vain pienen osan. Päällimmäiseksi mieleen jää useankin peräkkäisen kuuntelukerran jälkeen vaikuttunut tunnelma, jota marraskuista ankeutta realistisesti muistuttavat levynkannet osaltaan vahvistavat.

Hyvä, että parantamisen varaa jää, sillä seuraavalta julkaisulta on lupa odottaa eeppisyyden uutta tasoa. Haluan Saimaalle ajelehtimaan ja kuuntelemaan musiikkia.

3,5 / 5

----------------------------------------------------------------------------------------------

→ mene kotisivuille
→ kuuntele musiikkinäytteitä